Copy
Contact Point Finland / Newsletter April/2017
View this email in your browser


Suomalaiset hankehakijat jälleen aktiivisia Central Baltic -rahoitushaussa

 

Central Baltic 2014 – 2020 -ohjelman kolmannen haun ensimmäinen kierros päättyi 27. helmikuuta. Määräaikaan mennessä jätettiin yli 90 hakemusta, joista 25 oli pienhankehakemuksia. Hakemuksia jätettiin kaikkiin teemoihin ja erityistavoitteisiin.

Suomalaiset toimijat olivat jälleen keskisen Itämeren alueen aktiivisimpia hankehakijoita, sillä yhteensä 505:stä hankepartnerista 116 oli suomalaisia. Hankehakemuksia tuli kaikista ohjelma-alueen maakunnista. Eniten suomalaispartnereita osallistui Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta.

Tilastoja kolmannesta hausta löytyy täältä. Hakemukset ovat nyt arvioitavana ja päätökset ensimmäisen vaiheen tuloksista sekä rahoitettavista pienhankkeista tehdään hallintokomitean kokouksessa 8.-9. kesäkuuta.


Save the Date – Central Baltic Annual Event


Central Baltic –ohjelman vuositapahtuma järjestetään tänä vuonna 20.-21. syyskuuta Maarianhaminassa, Ahvenanmaalla. Samaan aikaan vietetään myös eurooppalaisen yhteistyön päivää. Central Baltic juhlii eurooppalaisen yhteistyön päivää teemalla EC Day – where people meet our projects.  Tapahtuman tavoitteena onkin kertoa rajat ylittävän yhteistyön tuloksista ja niistä vaikutuksista, joita hankkeet saavat aikaan ihmisten elämässä.

Kaikki Central Baltic –hankkeet ja hankkeista kiinnostuneet ovat tervetulleita! Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautumisesta myöhemmin.

 

”Mielenterveysongelmat eivät estä työntekoa, mutta pelottavat”

 

Central Baltic -ohjelman kahdessa ensimmäisessä haussa on rahoitettu yhteensä 67 hanketta ja ensimmäiset hankkeet ovat jo päättyneet. Yksi näistä on pienhanke nimeltä PAD, Positive attitude development - access to labour market for young adults with mental health problems.  Haastattelimme PAD-hankkeen projektipäällikkö Jukka Piippoa hankkeen loppuseminaarissa.

Mitä hankkeenne käsitteli?
Hankkeen tavoitteena oli kohentaa asenteita koskien nuorten mielenterveysongelmia, pienentää stigmaa ja lisätä mielenterveysongelmista kärsivien nuorten työmahdollisuuksia.

Mikä oli ensituntumanne, kun hanke loppui?
Kohderyhmän työllistyminen ei ole helppoa. Hankkeen aikana selvisi, että ihmisillä on myönteisiä ajatuksia nuorista, joilla on mielenterveysongelmia, mutta heidän työllistyminen on vaikeaa. Lieneekö syynä yleinen taloustilanne vai asennoituminen ja pelko.

Onnistuiko hanke tavoittamaan kohderyhmänsä?
Onnistui. Osa nuorista aikuisista oli hyvin aktiivisia hankkeen toteuttamisessa. Ongelmaksi aiheutui kuitenkin virallinen määritelmä kohderyhmästä; mielenterveyskuntoutuja. Osa kohderyhmästä vetäytyi toiminnasta, sillä ei halunnut identifioitua tähän määritelmään. Hankkeen aikana pohdittiin, mikä olisi sopivampi nimike. Tyydyttävää ratkaisua emme kuitenkaan löytäneet.

Olisiko teillä kertoa joku tarina hankkestanne?
Mieleen jäi erityisen hyvin onnistunut toritapahtuma Esplanadin lavalla Helsingissä viime kesänä. Tapahtuman keskustelupaneeliin osallistui kattava joukko; Helsingin kaupunginjohtaja, ammattiauttajia sekä kohderyhmään kuuluvia. Ohikulkevat ihmiset pysähtyivät kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun. Juttu tarttui ja vaelsi Espalla. Tapahtuma osoitti, että avoimia tilaisuuksia kannattaa järjestää. Esille tuli myös kiperiä kommentteja, mutta juuri ne tekivät keskusteluista parempia.

Mikä on hankkeenne tarina kuudella sanalla kuvailtuna?
Mielenterveysongelmat eivät estä työntekoa, mutta pelottavat.

Uskotko, että hanke onnistui muuttamaan jonkun elämää?
Kyllä uskon. Hankkeessa oli mukana myös opiskelijoita, jotka tekivät hankkeen aiheesta opinnäytetöitä. Hanke vaikutti heidän ajatusmaailmaansa ja vaikuttaa varmasti opinnäytetöiden kautta myös muihin. Hankkeen ansiosta myös kaksi kohderyhmään kuuluvaa työllistyi.

Oliko rajat ylittävällä yhteistyöllä merkitystä muutokseen? Jos oli, millainen merkitys?
Kyllä oli. Meillä on ollut useita tapaamisia kohderyhmän kanssa Suomessa ja Virossa. Viimeksi tammikuussa Tallinnassa järjestetystä tapaamisesta tuli miellyttävää palautetta. Rajat ylittävä yhteistyö jatkuu edelleen. Pienhankkeen kesto on vain kovin lyhyt, juuri kun hanke pääsee kunnolla vauhtiin, hanke onkin jo ohi.

Oliko kohderyhmä tietoinen hankkeen rajat ylittävästä yhteistyöstä?
Oli, oli. He olivat mukana hankkkeessa! Vuorovaikutuksellisuuteen liittyvissä tapaamisissa ja keskusteluissa ei ollut mukana pelkästään projektihenkilöstöä vaan myös kohderyhmää.

Millä tavoin ja kenelle viestitte hankkeen EU-rahoituksen tuomista hyödyistä?
Loppuraportissa, tietenkin. Lisäksi meillä on yhteisiä artikkeliaihioita, joista hankepartnerit kirjoittavat useampia artikkeleita ammattilehtiin. Myös tehdyt opinnäytetyöt levittävät tietoa.


Kuva: PAD-hanke

Facebook
Facebook
Twitter
Twitter
Uudenmaan liitto
Emma-Leena Kemppainen
emma-leena.kemppainen@uudenmaanliitto.fi
Esterinportti 2 B, 00240 Helsinki, Finland

www.centralbaltic.eu
Copyright © 2017
Central Baltic Programme
All rights reserved.

Unsubscribe from this list    
Update subscription preferences